Vauvavuosi ohi

Vauvavuosi on nyt virallisesti ohi, ja nappulan yksivuotissynttärit vietetty. Vuoden ikäisenä meidän poika kävelee (melkein juoksee), heittää palloa, kiipeää sohvalle ja portaat yläkertaan, menee itse kylpyammeeseen, tykkää vauvauinnista sekä sanoo "äiti", "mpp" (lamppu) ja "ankk" (ankka).

Lisäksi nappula syö reippaasti sormin ja levittää puuroa lusikalla pöydälle, osaa kävellä kengillä jo vähän matkaa, heiluu rytmisesti muskarissa, tahtoo papan syliin, tekee hampaita ja soittaa marakasseja.

Vauvavuosi on mullistanut minun ja mieheni elämän aika totaalisesti, mutta onneksi enimmäkseen hyvällä tavalla. Prioriteetit ovat muuttuneet, ja taidamme elää nyt niitä ruuhkavuosia. Blogi saa siksi jäädä nyt vähäksi aikaa vähemmälle huomiolle. Jos tuntuu siltä, kirjoitan. Jos ei, en ota siitä stressiä.

Kiitokset kaikille lukijoilleni mukana pysymisestä. Voi olla, että minusta kuulee jatkossa enemmän instagramin puolella.

Heipat vaan, tavataan!

Mitä meille kuuluu?

Heipä hei, pitkästä aikaa! Minulla pitelee tällä hetkellä vähän kiirettä, ja siksi blogi on jäänyt vaihteeksi takavasemmalle. Opiskelut työllistävät siinä määrin, että liikenevä vapaa-aika menee niiden parissa. Muutenkin blogilla taitaa olla menossa jonkinlainen etsikkoaika: inspiraatio on vähän hukassa ja uudet näkökulmat hakusessa.

Mutta mitä muuta meille kuuluu?

Arkea ennen kaikkea. Tämä pikku pojanrötkäle on jo 11 kuukautta, eikä siis enää mikään ihan pieni vauva. Poika oppi kävelemään ilman tukea muutama viikko sitten, ja nyt mennään vauhdilla ja tyhjennetään laatikoista ne kaikkein mielenkiintoisimmat tavarat.

Arkea rytmittävät isän työt, äidin opiskelut ja kaikkien perheenjäsenten harrastukset. Kuoro, sähly, vauvauinti, muskari, kerho... Siihen kun vielä lisää arjen askareet, satunnaiset sukuloinnit, reissut ja sairastelut, niin ei ehdi juuri muuta ajatellakaan.

Kävimme hiihtolomalla mökillä Äkäslompolossa, ja poika viihtyi siellä mainiosti, kun seuraa ja viihdykettä oli niin paljon. Me aikuiset pääsimme kyllä hiihtämään, mutta laskettelu jäi vielä välistä tunturissa olleiden sitkeiden sumukelien vuoksi. Toivo elää vielä: josko sitä pääsiäisenä vielä pääsisi rinteeseen...? Viime talvi kun meni kokonaan ilman laskettelua raskauden vuoksi.

Ensi viikolla olisi luvassa myös miniloma Helsingissä ja Turun seudulla. Odotan sitä innolla ja jännityksellä! Miten sujuvat yöt hotellissa pojan kanssa? Miten lentomatka Helsinkiin? Entä junamatka Turkuun?

Oulussa ehti olla jo melkein kevät, mutta tänään tuprutteli täälläkin vaihteeksi lunta, ja pakkasta on lupailtu ensi viikoksi. Ihme talvi! Jospa huomenna kuitenkin pääsisi ulkoilemaan koko perheen voimin. Ohjelmassa on lisäksi ainakin opiskeluhommia ja pitsan pyöritystä.

Mukavaa kevään odotusta!

Pojan pipo/Fredriksson, aurinkolasit/Babiators, välikausihaalari/Polarn o Pyret.

Pakko saada

Aina joskus on vain sellaisia juttuja, jotka jäävät mieleen kummittelemaan kuukausiksi. Ajatus ei lähde kulumallakaan.

Tässä kaksi sellaista pakko saada -asiaa:

Lasten Papu x Costo -lakki on pyörinyt mielessäni jo yli vuoden. Päätin jo syksyllä, että hankin sen pojalle tulevaksi kevääksi ja kesäksi.

Koska Papua myyvällä Weecosilla oli vähän aikaa sitten yllätysale Papun tuotteista, lakki lähti tilaukseen jo nyt ja tuli viime viikolla keltaisella ja harmaalla tupsulla varustettuna. Se oli pojan päässä huippusöpö, vaikka vielä vähän reilu onkin. Tilasin samalla myös Papun Talviunilla-paidan, ja sekin on tosi kiva.

Tämä Miunin mekko puolestaan oli rakkautta heti ensi silmäyksellä. Nuo raidat, värit ja malli ovat aivan kuin minulle tehdyt! Yritin kovasti karkoittaa mekon mielestäni, ja melkein jo onnistuinkin, kun malli ehti loppua syksyn aikana verkkokaupasta, jossa käyn säännöllisesti huokailemassa.

Nyt mekkoja tuli kuitenkin lisää, ja pitkän jahkailun jälkeen laitoin sen tilaukseen. Viime aikoina oma vaatekaappini on jäänyt sen verran vähälle huomiolle, että tällainen hairahdus sallittakoon. Toivottavasti mekko on päällä yhtä kiva kuin miltä se kuvissa näyttää.

Sekä lakki että mekko ovat molemmat kotimaista suunnittelua, jota mielelläni suosisin. Olen yleensäkin miettinyt, pitäisikö alkaa ostaa yksinkertaisesti vähemmän mutta laadukkaampaa vaatetta ja mieluiten tietysti kotimaista. Se vaatisi aika isoakin kulutustottumusten muutosta, sillä olen aika kova tekemään heräteostoksia. Pahimmassa tapauksessa ostaisin vain enemmän ja kalliimmalla.

Tällä hetkellä heräteostoksiin on onneksi aika vähän tilaisuuksia, sillä olen siirtynyt vanhempainvapaalta osittaiselle hoito- ja opintovapaalle. Se tarkoittaa sitä, että lapsenhoidon ohessa kuljen kevään yliopistolla luennoilla ja seminaareissa.

Kun tähän yhtälöön lisää vielä omat ja vauvaharrastukset, ei aikaa turhiin ostoskierroksiin liiemmälti jää. Tämä selittää myös omalta osaltaan viimeaikaista bloggaustahdin hiipumista, josta en aio potea huonoa omaatuntoa. Kyllä tämä blogi täällä vähän aikas pärjää yksinkin, eikös juu?

Mukavaa tammikuun loppua!

Kuvat lainattu: Papustories.com ja Miun.fi

Uusi banneri ja haussa kakku

Nyt pitää ihan taputtaa itseä selkään, sillä sain viimein eilen kavuttua yläkerran pöytäkoneelle ja tehtyä blogille uuden, selkeämmän bannerin. IPadin kuvankäsittelyohjelmat eivät ole riittäneet sellaiseen, ja siksi projekti on vähän jäänyt roikkumaan.

Olen aika tyytyväinen uuteen, selkeämpään banneriin. Tuntuu, että koko blogi valaistui. Hih.

Ensi viikonloppuna on miehen ensimmäinen isänpäivä. Sitä on jo vähän valmisteltukin, mutta vielä olisi tekemistä. Pitäisi ruveta kaivamaan netistä joku kiva kakkuohje.

Toiveissa on juustokakku, ja sehän kyllä passaa paremmin kuin hyvin. Keväällä äitienpäivänä mies leipoi kuvassa näkyvää limejuustokakkua. Olisiko teillä vinkkejä loistavista juustokakkuohjeista?

Talvivauvalle Reimaa

Joka paikassa hehkutetaan nyt Reiman uudistunutta ilmettä, eikä suotta. Reiman lastenvaatteista löytyy tulevalle talvelle vaikka mitä mahtavia juttuja, kuten keltainen parkatakki. I love it! Jos poika olisi pari vuotta vanhempi, parka olisi hommattu meille tämän kuun Stockan kanta-asiakastarjouksesta. (Vink vink.)

Kokosin Reiman verkkokaupasta muutamia kivoja juttuja talvivauvalle. Olen hipelöinyt etenkin tuota keltaista untuvahaalaria kaupassa ja miettinyt, tarvisiko poika talvelle toisenkin ulkohaalarin... Hommasimme nimittäin tutulta jo hyvän Reiman käytetyn toppahaalarin varsin edullisesti. Tuo keltainen olisi vaan niin ihana!


***
Niin, ja ettei kenellekään jää epäselväksi, tämä ei ole maksettu mainos. En saa blogistani palkkaa enkä tee yhteistyötä kaupallisten tahojen kanssa - kukaan ei ole tullut tarjoamaan sellaista enkä itsekään ole sitä ehdotellut. ;) Jos kehun blogissa siis jotain tuotetta tai palvelua, se tarkoittaa sitä, että tykkään siitä, ja blogissa nähdyt tuotteet olen ostanut itse.

Blogivuosi 2013

Blogini kolmivuotissynttäreiden kunniaksi muodostuneen "juhlaviikon" päättää viimeinen osa blogin historiakatsauksesta. Vuotta 2013 on vielä jäljellä, mutta paljon on ehtinyt tapahtua. Ensin valmistauduttiin elämänmuutokseen ja sitten onkin eletty tämän uuden mullistuksen keskellä. Se kantaa tieysti nimeä vauva. :)

Poika saapui meille huhtikuussa ruttuisin käsin ja terävin kynsin. Hän oli alusta asti jämäkkä pakkaus. Äitienpäivän aikaan itselläni oli vielä aika hormonihuuruista menoa, mutta nautin silti miehen leipomasta kakusta.

Nimen poika sai kesäkuussa, ja juhannuksena oltiinkin jo ihmettelemässä maailmaa.
Nyt se täytti jo neljä kuukautta, iso poika! Eilenkin koko naama oli luumusoseessa, ja kun sitä piti hieroa silmään, tuli itku. Ehkei sittenkään niin iso...

Vauvan tuloon valmistauduttiin tietysti jo hyvissä ajoin, ja kokosin miehelle syntymäpäivälahjaksi isyyspakkauksen. Tarvikkeet ovat tulleet käyttöön jo lähes kaikki. Ostin etukäteen myös joitakin valikoituja vaatteita, kuten nuo Marimekon bodyt. Pienempi niistä ehti jo mennä pieneksi, isompi sotkettiin luumusoseeseen eilen.

Molempien vanhempien työpaikoilta saatiin ihania vauvalahjoja. Nyt hommailen pojalle tarvikkeita jo melkein tottuneeseen tyyliin, niin kuin nuo Popin alennuslöydöt tulevaan syksyyn/talveen.

Raskaudesta huolimatta ostelin kenkiä suunnilleen entiseen tahtiin. Varmuuden vuoksi kuitenkin otin väljän koon näistäkin kuvan tennareista, jotka ovat olleet ehdottomasti kesän suosikkikengät.

Raskauden jälkeen mielialat huitelivat laidasta toiseen, ja vieläkin on välillä vähän uskomaton olo - eikö tuo poika ollutkaan mikään ohimenevä vaihe? Välillä väsyttääkin, ja sängyt ovat petaamatta, mutta pääosin menee jo ihan mukavasti. Alusta asti melko hyvin nukutut yöt ovat pelastaneet paljon.

Olin siitä onnekas, että raskausaikana tunsin itseni kauniiksi ja hehkuin, niin kuin tuossakin sukulaistytön häissä otetussa kuvassa. Raskauden jälkeen oli vähän aikaa housukriisi, mutta vähitellen myös kaapissa olevat farkut ovat alkaneet mahtua. Ja ehdin kyllä ostaakin kesäksi muutaman housuparin.

Hiusväri muuttui nimiäisten alla takaisin punaiseen, mutta nyt olenkin alkanut kaivata raskausajan vaaleampaa ilmettä! Äidiksi tulo näemmä laukaisi jonkinasteisen identiteettikriisin myös hiusvärin osalta. Ehkä en olekaan enää se entinen punapää.

Raskausajan pesänrakennusvietti vaikutti myös siihen, että tänä vuonna on sisustettu harvinaisen paljon. Makkariin sisustustikkaat, eteiseen lipasto, työ-/pojan huoneeseen tauluhyllyjä, uusia sisustustyynyjä ja kitarakin sai vihdoin telineensä.

Ja reissattukin on. Mökillä mustikoita poimimassa, Äkäslompolon mökillä poroja ja tuntureita katsomassa, Kuopiossa kaupunkilomalla...

Hiihtoladulta otettu kuva kertoo viimeisten raskausviikkojen touhuista: hiihtämällä pystyin vielä liikkumaan sittenkin, kun selkä ei enää kestänyt kävelyä.

Kävimme hiihtolenkillä vielä sinä sunnuntaina, jonka jälkeisenä tiistaiyönä supistukset alkoivat. Hiihtolenkki ei tainnut kuitenkaan avittaa supistusten alkamista vaan maanantaina tehty ostosreissu Zeppeliniin. ;)

Tähän saavat päättyä muistelot tältä erää, seuraavaksi vuorossa jotain ihan muuta.

Lue myös aikaisemmat osat:
Blogivuosi 2010
Blogivuosi 2011
Blogivuosi 2012

Blogivuosi 2012

Nyt ollaan menossa jo kolmannessa vuosikatsauksessa blogini kolmivuotiseen historiaan. Vuosi 2012 täyttyi selvästi jo vakiintuneista postausaiheista: kengistä, sisustusjutuista sekä mökki- ja reissukuvista.

Sisustusrintamalla tapahtui etenkin syksyllä. Perimme miehen mummilta vanhoja suomalaisia astioita, ja verhoilutimme uusiksi toiselta mummilta perityt nojatuolit. Työpiste laitettiin uusiksi tulevaa perheenlisäystä silmällä pitäen, ja olohuone näytti hetken verran tältä, kun mustavalkoinen blogimatto oli lattialla.

Kenkiä tuli taas ostettua suunnilleen yksi pari kuukautta kohti. Tässä suosikit, joista parit ovat olleet ahkerasti työkäytössä. Laskin ennen äitiysvapaalle jäämistä, että työpaikalta löytyi ainakin 10 kenkäparia. Bloggasin myös kenkien säilytysratkaisuista.

Mielessä oli vuoden aikana selvästi ruskeita ajatuksia. Ruskeaa oli uusissa silmälaseissani, ja konjakinruskea inspiroi erityisesti asusteissa, kuten laukuissa ja vöissä.

Mökkireissuja tehtiin taas pitkin vuotta keväthangista ja -tulvista ensimmäisiin kuurapäiviin. Väliin mahtui muun muassa marjastusta ja mattojen pesua.

Kesällä kävimme pienellä kuoroporukalla Sulasolin laulu- ja soittojuhlilla. Kaupunkilomilla oltiin Helsingissä tutustumassa designpääkaupunkiin sekä Berliinissä, josta bloggasin pyöräilypäivästä sekä matkalla syödyistä ruoista.

Vuoteen mahtui myös pari hassua ihmetyksen aihetta. Oulussa yritettiin räjäyttää vanhoja, huonokuntoisina pidettyjä siiloja, mutta homma ei ottanut onnistuakseen. Kaltevia siiloja kävi töllistelemässä varmaan joka kymmenes oululainen, niin kova trafiikki paikalla oli.

Meillä puolestaan jäi taas kerran puutarhakalusteiden vienti varastoon melko myöhäiseksi - yhteen pöydänjalkaan oli nimittäin ehtinyt jäätyä vettä. Melkoinen jääkimpale!

Lue myös aiemmat postaukset blogivuodesta 2010 ja 2011.

Blogivuosi 2011

Blogin kolmivuotissynttärien kunniaksi teen katsauksen kuluneisiin blogivuosiin. Vuosi 2010 oli mukava, mutta 2011 selvästi vielä parempi!

Sisustusrintamalla tuli kotiin hankittua mm. tauluja, aitoja japanilaisia piirroksia miehen reissutuliaisina sekä Polkka Jamin leijonajuliste, joka sopii kuin nakutettu pojan tulevaan huoneeseen. Ostin myös mustavalkoisen oravatarjottimen, joka on käytössä usein päiväkahviaikaan.

Vuoden suurin sisustusteko taisi olla eteisen seinien maalaus heti kesäloman alkajaisiksi. Väriksi valikoitui oliivinvihreä, ja päälle sudittiin vielä helmiäislasyyria. Taputan vieläkin itseäni selkään, kun katselen kätteni jälkiä.

Itselleni ostin muun muassa Maria Westerlundin ihanan villatakin, se on ollut siitä lähtien suosikkini talvisin. Nahkamaiharit ovat myös edelleen käytössä, samoin kuin hankkimani bag in bagit, joissa laukun sisältö säilyy järjestyksessä.

Keväällä siirryin e-kirja-aikaan, kun tilasin itselleni Kindlen. Sen jälkeen en ole juurikaan lukenut perinteisiä kirjoja, niiden käyttöliittymä tuntuu auttamattoman vanhanaikaiselta. Nyt olen miettinyt Kindlen vaihtamista uudempaan versioon, mutta se saa vielä odottaa itseään...

IPadin hankintaa en ole myöskään katunut hetkeäkään, nytkin teen tätä postausta padillani. Aivan ehdoton kapine, joka kulkee mukanani opinnoissa, matkoilla ja kotona.

Mökkeiltyä tuli pitkin vuotta. Pääsiäisenä olimme Äkäslompolossa hiihtämässä ja laskettelemassa. Lumien sulamisen jälkeen talkoilimme vanhempieni mökillä ja saimme vanhan Fordsoninkin käyntiin. Kesällä pystytettiin äidille kasvihuone.

Elokuussa oli vuorossa jälleen Äkäslompolo, jossa juhlittiin "montasattaavuotissynttäreitä" koko suvun voimin. Mies näpsäisi iltasella hienoja kuvia usvasta järven yllä.

Reissatakin ehdittiin. Olin keväällä kuoromatkalla Ruotsissa pohjoismaisilla opiskelijakuorofestivaaleilla, se oli sangen hilpeä reissu! Kulkue lauloi halki kaupungin.

Kesällä kierrettiin miehen kanssa Suomea autoillen. Kävimme katsomassa mm. Imatrankosken kuohuja, Porin karhua ja luonnontieteellisiä ihmeitä pääkaupungissa.

Syksyllä käytiin anoppilassa Rovaniemellä ja tutustuttiin paikalliseen kulttuuritarjontaan vierailemalla kulttuurikeskus Korundissa. Haluaisin päästä joskus laulamaan Korundin saliin!

Mitäs muuta vuoteen mahtuikaan?

Kesäinen sukupiknik Ainolanpuistossa, kuollut rotta pihatiellä (joka vuosi on bongattu rotta täällä meidän pihapiirissä) ja tapetti-ihastus asuntomessuilla.

Joulun alla ihailin komeaa amaryllistäni. Joulua vietettiin haikeissa tunnelmissa pohjoisessa miehen mummolassa mummon hautajaisten jatkeena koko suvun voimin. Pakastinta tyhjennettäessä löydettiin mustikoita vuodelta 1986. Joulu oli muutenkin varsin retrohenkinen 50-luvun talossa perinteisine koristeineen ja herkkuineen.

Tapahtumarikas ja mieleenpainuva vuosi oli tuo 2011. Ei voi muuta sanoa.

Juhlat!

Blogini täyttää tänään kolme vuotta! Kokeilumielessä aloitettu harrastus on kantanut yllättävän pitkälle, ja voinpa väittää myös kehittyneeni bloggaajana näiden vuosien aikana.

Blogia perustaessani olin ajatellut kirjoittaa ainakin sisustuksesta, muodista ja muutenkin elämästäni. Näin kolmen vuoden jälkeen ajatus on edelleen sama, mutta muotipuoli on jäänyt vähemmälle (koska en esiinny blogissa kasvoillani enkä siksi ole lähtenyt päivän asu -hommaan ollenkaan) ja sisustus, ruoka ja reissut ehkä korostuneet. Viimeisimpänä mukaan on tietysti tullut äitiys ja oma perhe-elämä, siitä riittäisi blogattavaa vaikka millä mitoin!

Juhlan kunniaksi päätin tehdä lyhyen katsauksen kuluneisiin blogivuosiin. Koska muisteltavaa on paljon, jaan katsauksen useampaan osaan.

Ensimmäisenä vuorossa vuosi 2010:

Täytin loppukesästä 2010 pyöreitä, ja sain anopilta syntymäpäivälahjaksi mustan Keisarinna-kynttilänjalan. Siinä on poltettu talvisin jos jonkinlaisia kynttilöitä. Kauneimpia ovat ehkä Balmuirin pallokynttilät, ja myös Stockmannin oman merkin valkoinen pallokynttilä palaa kauniisti.

Tykkäsin kovasti lueskella sisustuslehtiä, jopa siinä määrin, että parhaimmillaan posti kantoi kotiin kolme eri lehteä. Nykyäänkin tilaan Avotakkaa ja Divaania, mutta tekee tiukkaa ehtiä lukea lehdet ennen seuraavien tuloa.

Elämääni kuului työn ja harrastusten lisäksi myös opiskelu. Syksyllä 2010 minulla oli alkamassa toisen yliopistotutkintoni toinen opiskeluvuosi, melko tiukka tahdiltaan. Sittemmin opinnot ovat hidastuneet, joskin ensi vuodelle on kunnianhimoisia suunnitelmia opiskelurintamalla.

Säiden viiletessä keitimme usein herkullista sipulikeittoa, ja ostin talveksi lyhyen duffelityylisen takin. Sekin on ollut lempitakkejani viime vuosina, takki mahtui jopa syksyllä päälle pienen raskausvatsankin kanssa.

Elokuussa 2010 löysin meille kauan etsityt tuolit keittiöön, ihanat vanhat pinnatuolit. Korjasin viljelylaatikon ensimmäistä satoa ja kuivasin yrttejä kasvikuivurilla.

Vanhat Aku Ankka -lehteni muuttivat meille edesmenneen pappani talosta, jonka kohtalo oli vielä elokuussa epäselvä. Pappa oli kuollut alkukesästä 95-vuotiaana.

Laitoin myös ison satsin vaatteita kirpputorille ja ostin konjakinruskeat nahkasaapikkaat, joita olen käyttänyt hurjan paljon.

Vanhempani lunastivat lopulta pappani talon, ja siitä tuli myös meille "kesämökki". Loppuvuodesta raivattiin vähän puita tontilta. Ensilumi satoi juuri maahan.

Olin pyhämiestenpäivän aikoihin kuoroleirillä Pyhäjärvellä, ja seurakunnan leirikeskuksen lähimetsästä löytyi tuollainen hieno satupolku.

Joulunajan vietimme Rovaniemellä, joka on minun ja mieheni lapsuusajan kotikaupunki. Aurinko paistoi siellä vain hetkisen verran, ja kävimme ihailemassa sitä Ounasvaaran laelta.

Tällaista oli siis syksyllä 2010, seuraavaksi vuorossa vuosi 2011.

Reunat pois!

Olette ehkä huomanneetkin blogini ulkoasun uudistuneen hiukan: vaihdoin Bloggerin mallin ja värimaailman entistä yksinkertaisemmaksi ja poistin kuvista reunat ja varjostukset.

Tähän kuvien reunojen poistoon löysin ohjeet No Home Without You -blogista, kiitokset näppärästä vinkistä!

Vielä olisi tekemättä bannerin uudistaminen. Olen tähän asti kierrättänyt bannerina kolmea valokuvasta tehtyä banneria, joita olen vaihdellut vuodenaikojen ja inspiraation mukaan. Kaipailisin vaihteeksi jotain muuta - graafisempaa ilmettä tai uusia bannerikuvia.

Projektia hidastaa se, että banneri pitäisi mennä tekemään miehen tietokoneelle, jolla on paremmat kuvankäsittelymahdollisuudet. Oma bloggausvälineeni on nimittäin iPad blogger- ja kuvankäsittelyapplikaatioineen.

Olen siirtynyt itse seuraamaan blogeja Bloglovin'in kautta (käytin ennen Blogilistaa). Valaistumisia löytyy molemmilta sivustoilta. Jostain syystä Bloglovin'in päivitettyä iPad-applikaationsa blogin tekstit ja kuvat eivät näy siellä oikein, jos käyttää mobiilinäkymää. Onko kenelläkään vinkkiä tuohon?

Tänään ollaan kotona sunnuntaitunnelmissa. Pientä kesäflunssaa tässä parantelen, ja poika on kärsinyt joko samasta taudista tai sitten (todennäköisemmin) torstain kolmikuukautisrokotusten sivuvaikutuksista. Ensi viikolla pitäisi lähteä käymään Kuopiossa, toivottavasti ei jouduta lykkäämään lähtöä sairastamisen takia.

Peukut pystyyn ja leppoisaa sunnuntaita!

Blogin päivitys

Sain viimein asennettua Gimp-kuvankäsittelyohjelman isommalle läppärille ja muokattua blogille uuden ylänauhakuvan. Samalla väritys vaihtui vähän syksyisempään.

Kuva on otettu omalta pihalta, marja-aroniat ovat nyt hienosti syksyasussaan.

Päivitin myös hiukan tuota listaa seuraamistani blogeista. Käykäähän tutustumassa!