Tänään huomasimme ensimmäisen kerran iltapäivän palaverista lähtiessä, että oli vielä valoisaa, vaikka kello kävi jo neljää. Nyt mennään valoa kohti kovaa vauhtia.
Nyt ehtii vielä kuitenkin polttaa kynttilöitä, varsinkin kun ulkona on kovasti pakkasta. Alennusmyynnistä Napapiiriltä löytynyt Balmuir-kynttilä piti ikuistaa, se oli niin hieno!
Tammikuun pakkaset edellyttävät täällä pohjoisessa hyviä talvikenkiä niin vapaa-ajan kuin kaupunkikäyttöön. Parin viime vuoden ajan olen luottanut vapaa-ajalla Merrellin talvilenkkareihin ja työmatkoilla lapikkaisiin.
Nämä Töysän kenkätehtaan lapikkaat otan esiin vain kovilla pakkasilla. Ostin ne Oulusta Kemppaisen kenkäkaupasta, joka myy perinteikkäitä jalkineita yhdessä torinrannan vanhoista aitoista.
Tänä talvena ei vielä ole ollut kovin kovia pakkasia, mutta kiitenkin sen verran on pakastanut, että varpaita on päässyt palelemaan työmatkoilla. Kävin etsimässä alennusmyynneissä itselleni lämpimämpiä kaupunkikelpoisia talvikenkiä, ja kuinkas kävikään! Mukaan tarttuivat toiset lapikkaat, tällä kertaa Topmanin uudempaa Lapikas-mallistoa.
Tummanruskeat lapikkaani ovat nekin mukavan lämpimät näillä kymmenen asteen pakkaskeleillä mutta sietävät myös kaupoissa pyörimistä. Tarkoitus onkin jatkossa säästää töysäläiset "aidot" lapikkaat niille ihan kovimmille pakkasille ja käyttää näitä muulloin.
Tammikuun kengät ovat siis lapikkaat. Arkistoja selatessani hoksasin, ettei joulukuulle tullutkaan kenkäostoksia, eli viime vuoden kenkäsaldo oli 11 paria kenkiä tai muita jalkineita. ;)
Syksystä asti olen etsiskellyt sellaisia korkeita keraamisia mukeja, joista olisi kiva hörppiä lattea. Nyt sellaiset tulivat vastaan netissä Ikean sivuilla.
Roosat ja valkoiset isot Pokal-sarjan mukit olisivat kivat. Mikseivät myös nuo mustat vähän pienemmätkin? Haaparannan reissua siis odotellessa...
Päädyin äsken surffailemaan myös COSin alennussivuille. Ostoskoriin joutui mm. tällainen jännä raidoitettu neulemekko:
Rentouttavaa viikonloppua!
Sukuun syntyi tänään taas yksi uusi jäsen. Sen kunniaksi postaus yhdestä käsittämättömän hienosta lelusta, johon törmäsin jossain blogissa vähän aikaa sitten.
Tämä on Miller Goodmanin ShapeMaker, palikkapalapeli, jolla saa luotua lukemattomia eri kuvioita. Suomessa tuotetta myy Ombrellino.
Katso myös video aiheesta:
Taitaa olla pieni hiuka, kun pitää blogata ruoasta.
Tänä viikonloppuna olen kuoroleirillä, joten tänään kävin syömässä yliopiston Aulatavintolan wokkipajassa. Valitsin tänään broileriwokkia, mutta listalla olisi ollut myös Ravintolan klassikko, hampurilaisateria. Ateriaan kuuluu tuhti hampurilainen, joka päihittää mennen tullen hesburgerit tai mäkkäriburgerit, sekä iso kasa rapsakoita ranskalaisia. Laulu sellaisen annoksen jälkeen tosin soljuu vähän tahmeanpuoleisesti...
Oulun paras hampurilaispaikka on kuitenkin pikkuruinen pubi Kauppuri5, johon tuli juuri äsken ikävä. Sen burgerit ovat pitkälle kehiteltyjä ja joukosta löytyy myös vihreämpään makuun sopivia vaihtoehtoja. Listan houkuttelevimmalta herkulta vaikutti tänä iltana Bruschetta, kasvisburger vuohenjuustolla.
Tämä kuva on puolestaan lainattu Oulun parhaasta ruokablogista, joka on tietenkin Pastanjauhantaa. Huomenna meillä on leiripäivän jälkeen ruokalistalla sieltä poimitun ohjeen mukaan tehtyä vuohenjuustosalaattia.
Jos meillä loppuu mielikuvitus ruokalistan laatimisessa, useimmiten haahuilemme pastanjauhajien sivuille etsimään houkuttelevan näköistä reseptiä. Suurin osa tässäkin blogissa olleista ruoista taitaa olla alun perin heidän bloginsa kautta löydettyjä.
Tämmöinen ruokainspiraatio tällä kertaa. Taidanpa vaeltaa jääkaapille...
Joululoma kului ympäri Suomea reissatessa, eikä blogimerkinnöille jäänyt juurikaan aikaa. Palaan nyt kuitenkin uuteen vuoteen ja viime vuoden kulttuuripääkaupunki Turkuun, jossa juhlimme vuoden vaihtumista.
Kun lapsiperheen juhlat loppuivat, siirryimme jatkamaan juhlia Aurajoen rannalle. Siellä katselimme ilotulituksen lisäksi Unveil-videoteoksen, joka heijastettiin Kulma-jugendtalon seinään.
Tässä talo kokonaan valaistuna.
Onko tämä örkki?
Kohta tuossa lukee LOVE.
Teoksessa oli siis liikettä, hahmoja sekä värien ja valon liikettä musiikin säestämänä. Kokemus oli varsin upea ja mieleenpainuva, ja talon olemusta oli käytetty mahtavasti hyväksi. Ikkunoissa valot välkkyivät ja välillä näytti siltä, kuin koko rakennus olisi murentunut tiili tiileltä maahan. Upea päätös Turun kulttuuripääkaupunkivuodelle.
Jos tällaisen videoteoksen pääsee katsomaan johonkin, kannattaa ehdottomasti mennä!