En ole tupperwareihminen. Ajatus kotikutsuista on vähintäänkin ahdistava, olivatpa kyseessä sitten tupperit, partylitet tai oriflamet. Olen ollut kotikutsuilla elämäni aikana kai tasan kaksi kertaa.
Toinen näistä tapauksista oli viime viikonloppuna, ja - yllättävää kyllä - viihdyin. Kyseessä olivat ensimmäiset lastenvaatekutsuni, merkkinä Me&I eli "miikkarit" (vasta opittu mammasana, hahaa!).
Syy viihtymiseeni ei tainnut kuitenkaan olla ylisöpö asumallisto vaan muut ihmiset, muut äidit. Näin vanhempainvapaalla sitä tosiaan kaipaa muita aikuisia. ;)
Täytyy antaa kyllä pisteet malliston esittelijälle, hän osasi vetää hommansa erittäin hyvin ja sai vaatteet näyttämään ja kuulostamaan erittäin hyviltä. Oli aivan vähällä, etten intoutunut ostamaan muutakin kuin olin suunnitellut.
Lopulta pysyin kuitenkin alkuperäisessä suunnitelmassa ja pistin tilaukseen malliston päheimmän haalariasun hulabaloobalai-meiningillä.
Olen tutkaillut viime aikoina itseäni ja kokenut valaistumisen lastenvaatteiden suhteen. En innostukaan erityisemmin värikkäistä retrokuvioista niin kuin olin aina kuvitellut, vaan näen pojan mieluiten yhtä selkeissä ja graafisissa vaatteissa kuin mitä itsekin puen päälleni. Väriä saa toki olla, mutta ei ylitsevuotavasti.
Miikkarien malliston hehkuvat oranssit ja vihreät tuntuivat jotenkin levottomilta, kaikkein selkein valinta oli siis musta turkooseilla saumoilla. Ja tietysti merirosvokuvalla. Merirosvot ovat in.
Kutsuilla kuulin ohimennen sanan "blingo", ja tajusin kurkistelevani loputtomien lastenvaatekutsujen maailmaan. Eipä aikaakaan, kun myös Facebook mainosti minulle tätä toista ruotsalaista lastenvaatemerkkiä, enkä voinut olla vilkaisematta sen nettisivuille.
Pong, osui ja upposi. Ainakin paremmin kuin ne miikkarit. Raitoja, selkeää, harmaata, kivoja leikkauksia. Ja vieläpä nettikauppa - ei tarvi välttämättä mennä kutsuille tilatakseen jotain.
Pari havaintoa: Isommille lapsille on kivemmat kuteet. Ei raitoja vauvoille. Naisten puolellakin on kaikkea kivaa, mutta pitäisikö vaatteita sovittaa? Outletin puolelta kevään juttuja saa halvalla.
Tilasin lopulta kevään mallistosta kuvassa näkyvät siniset kuumailmapallolegginsit ja kelta-harmaat olohousut. Ihastuin myös isompien lasten puolelta mm. hauskaan lintukuvioiseen tunikaan ja naisten puolelta huiviin, jossa oli kultainen splash-kuviointi. Ja moneen muuhunkin juttuun, joita en tohtinut ostaa. Ehkä alesta sitten.
Seuraavia lastenvaatekutsuja odotellaan siis. Mitähän muita merkkejä niitä olisikaan...?
Kuvat Me&I ja Blingo.
Heippa.
VastaaPoistaOnpa kiva törmätä kohtalotoveriin, johon retro ei uppoa. Monesti olen hiplannut Sannalla=Metsolassa värikkäitä lastenvaatteita, mutta harvoin niitä olen kotiin kantanut. Moni yksittäinen vaatekappale on ihan kiva, mutta ajatus siitä että lapseni yhdistäisi asun ko. vaatteista, saa pääni pyörälle värikylläisyydessään.
Itse pukeudun yllätysyllätys mustaan, valkoiseen ja harmaaseen, mutta piristän mieluusti asuani värikkäällä yksityiskohdilla.
Lisäksi välillä on kausia, että käytän enemmän eri punaisen sävyjä mustan kanssa, mutta mottoni on "vähemmän on enemmän".
Kenkä- ja laukkuhullu olen ikäni ollut, joten harvoin niitä tarpeeseen ostan.
Minun lapseni on jo tosiaan koulussa, mutta laitan tähän muutaman kaupan ja nettishopin, joista itse olen lapsilleni vaatteita tilannut. Merkkiuskollinen en ole, mutta moni nk. laatumerkki valmistaa kivoja kuteita.
Jasmin, MiniQ, Keltainen kettu, Kuperkeikka, Kukkuluuruu, Pikku kippari, Punavuoren peikko, Bunell, Pikku kenguru, Pompii
Nämä tuli yht´äkkiä mieleen, mutta en ole varma, onko kaikki liikkeet enää edes pystyssä.
Osa on pääkaupunkiseudulla, koska lastemme ollessa pieniä asuimme siellä.
t. samainen Satu
P.S. Luin aiemmasta kirjoituksestasi, että tulet naapuriin kylään, jos kaffet tarjotaan. Jos olet minun naapurini, niin teretulemas tänään päiväkaffelle;-)
Kiitti vaatekauppavinkeistä, pitääpä tutustua. :) Osa onkin jo nimenä tuttuja, osa tuntemattomampia.
PoistaItse olen aina tykännyt väreistä ja retrosta, ja lukioaikana minulla oli jopa joitakin retrovaatteita. Nykyään retro on in näemmä enää sisustuksessa (Skandinaavisen niukan linjan piristäjänä), ja vaatetuksen puolella suunta on koko ajan yksinkertaisempaan.
Kiitos kahvikutsusta! En kyllä tiedä olenko naapurisi. ;)
Hei vielä...
VastaaPoistaAsumme Kuivasrannalla. Olen normaalisti päivisin töissä, mutta lauantai-iltana sattui kotityötapaturma, jonka vuoksi en oikein voi istua ja siksi olen kotona enkä töissä.
t. Satu
Eli melkein naapureita tosiaan ollaan. :) Käytiinkin tänään pojan kanssa Kuivasrannan suunnalla vaunulenkillä.
PoistaIkävä juttu tuollainen tapaturma! Pikaista paranemista!