Vähän on olo niin kuin tuolla kuvan linnulla, kumollaan. Pari viime päivää on ollut melkoista hullunmyllyä, lapsiperhevieraita ja hellettä, ohjelmaa melkein joka hetkelle. Mukavaa on ollut, mutta väsyttävää.
Poikakin on sammunut niin kuin saunalyhty kahtena peräkkäisenä iltana. Ihan poikki, pikku raukka.
Tänään on ehditty jo vähän palautua: Sain maata iltapäivällä ihanan puolituntisen takapihan terassilla. Mies on parhaillaan työkaverin kanssa patiolla "yhdellä". Poika on autuaasti unten mailla ja minä bloggaan (luettuani äsken kaikki seuraamani blogit).
Ensi viikko on miehen viimeinen lomaviikko, ja se aloitetaan matkaamalla vaihteeksi vanhempieni mökille pariksi päiväksi. Matkaa on onneksi vain tunti suuntaansa, ja säämies lupailee hellettä.
Jos vadelmat ja herukat eivät ole vielä kypsiä, voisi yrittää nauttia lämpimästä ja ottaa rennosti. Ja sujuuhan se marjanpoimintakin kivemmasti istualtaan, jos niikseen tulee.
Saatanpa kohta kömpiä pikkukaverin seuraksi yläkertaan laskemaan lampaita. :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti