Pojan nimiäiset

Viikonloppu ja alkuviikko hurahtivat blogin kannalta hiljaisissa merkeissä, sillä vietimme pojan nimiäisjuhlia sunnuntaina. Nimenantoa juhlistamassa olivat meidän lisäksi pojan isovanhemmat, setä ja eno perheineen sekä kummit. Kaiken kaikkiaan meitä oli parisenkymmentä, joista osa oli lapsia, pojan serkkuja.

Juhlat pidettiin meillä kotona. Itse nimenantoseremonia oli ulkona terassin päälle rakennetussa telttakatoksessa. Kätevä ja tilava katos tulikin tarpeeseen, sillä taivas ropsautti nimenannon kunniaksi pienen sadekuuron.

Poika sai päähänsä uuden nimen kunniaksi kukkaseppeleen. Pieni köllötteli tyytyväisenä vuoron perään kaikkien kolmen kummin käsivarsilla isänsä ja setänsä vanhaan kastemekkoon puettuna, kunnes seremonia alkoi olla lopussa ja alettiin ottaa kuvia. Silloin iski nälkä ja alkoi raivokas nyrkkien imeminen. Kuvaussessiot jäivät lyhyeksi.

Seremonian alkuun soitettiin teemaan sopiva biisi, Aki Sirkesalon Pikkuihminen. Meillä ei ollut juhlassa ketään ulkopuolista puhujaa, vaan mieheni piti tervetulopuheen ja minä kerroin nimen taustat ja paljastin nimen. Yhdessä suoritimme seppelöinnin ja annoimme sitten puheenvuoron vieraille.

Meillä koottiin nimiäisissä pojalle "aikakapseli", laatikollinen syntymän ja nimiäisten ajasta ja paikalla olleista ihmisistä kertovia muistoja. Poika saa avata aikakapselin tullessaan täysi-ikäiseksi ja ihmetellä, millainen maailma olikaan silloin.

Sukulaiset ja kummit olivat keksineet hienosti erilaisia asioita aikakapseliin talletettavaksi. En halua niitä tässä paljastaa muuta kuin sen verran, että kapseliin tuli ainakin musiikkia, viihdettä, henkilökohtaisia sanoja ja tästä päivästä sekä paikalla olijoista kertovia asioita. Olin oikein positiivisesti yllättynyt siitä, kuinka huolella ihmiset olivat miettineet tuomisensa ja perustelleet ne.

Idea koko juttuun tuli alun alkaen naapurilta ja löytyi myös googlailun jälkeen netistä. Kiitokset siitä!

Upean nimiäiskakun leipoi iki-ihana työkaveri. Lisää kuvia ja kuvausta kakusta löydät hänen kakkublogistaan.

Tarjoilut katettiin keittiöön. Tarjolla oli kakun lisäksi mm. äitini tekemää raparperipiirakkaa, anopin leipomia suolaisia piirakoita (lohi- ja feta-pinaattipiirakkaa) ja isäni savustamaa lahnaa. Nam nam! Juhlien teemaväreinä olivat vihreä ja valkoinen, jotka näkyivät myös kattauksessa ja kakussa.

Seremonian jälkeen kahvittelimme telttaan katetuissa pöydissä, seurustelimme ja hoidimme ja ihailimme virkeää vauvaa. Lapset olivat piilosilla teltan ympärillä ja potkittiinpa nurmikolla vähän jalkapalloakin. Juhlan kunniaksi poikakin oppi yllättäen kääntymään mahaltaan selälleen - ehkä ensin vähän vahingossa, mutta silti uusi liike piti toistaa kolmesti peräkkäin.

Juhlien jälkeen purettiin teltat ja tiskattiin astiat, ja loppuilta leikittiin yökylään jääneiden etelän serkkupoikien kanssa. Ihanat juhlat, mutta kyllä maanantaina olimme väsy-poikki kaiken tämän jälkeen!

Minun nimiäislahjani pojalle oli Flenstedin kuumailmapallomobile, joka kiinnitettiin viikonloppuna pinnasängyn yläpuolelle. Voisimme miehen kanssa itsekin jäädä tuijottelemaan pallojen harmonista liikehdintää ilmavirrassa. Poikakin tuntuu tykkäävän värikkäiden pallojen liikkeestä. Tilasin mobilen Finnish Design Shopista.

Juhlakuvat otti pojan 13-vuotias serkkutyttö, mobilekuvan mies.