Olen viettänyt tänään ensimmäistä äitienpäivääni. Poika on nyt kuukauden ikäinen, ei enää ihan vastasyntynyt siis, vaikka pieni onkin. Ensimmäiset vaatteet alkavat jäädä vähitellen pieneksi ja päivässä alkaa olla joitakin rutiineja ja aikatauluja.
Mies päätti juhlistaa äitienpäivää leipomalla limejuustokakun. Kinuskikissan ohje oli minusta aika haastava noin vähän leipovalle, joten pisteet miehelle vaivannäöstä ja onnistuneesta lopputuloksesta. Kakku oli oikein hyvää...
...ja sitä syödäänkin sitten varmaan koko tuleva viikko!
En millään keksinyt toivetta äitienpäivälahjaksi, joten eilen käytiin kaupungilla katselemassa sopivaa lahjaa. Lopulta sellaiseksi valikoitui Nomessin korurasia.
Äitienpäiväkortti, johon oli sormiväreillä painettu pojan jalanjäljet, oli niin kiva, että ajattelin laittaa sen kehyksiin. Mummeille tehtiin samanlaiset, mutta minä sain tietysti valita kaikkein söpöimmän jalkaparin. Melko monta harjoituskappaletta koko hommassa tarvittiinkin. ;)
Lahjaksi saatuun korurasian isomman laatikon sisällä on pieniä eri kokoisia laatikoita koruille. Laatikot voi laittaa pohjakerrokseksi tai vaihtoehtoisesti niitä mahtuu laatikkoon kaksi päällekkäin, jolloin toiseen laitaan jää tilaa isommallekin korulle.
Kuvassa vanha Espritin sydänkoru, jonka olen saanut aikoinaan mieheltä syntymäpäivälahjaksi. Sanon vanha, sillä olemme olleet yhdessä jo yli 13 vuotta. Se on pitkä aika se.
Mies menee huomenna töihin isyysvapaan jäljiltä, joten meillä alkaa pojan kanssa taas vähän uudenlainen arki. Manduca-kantoreppu on säädetty valmiiksi ja kantoliina nostettu esille.
Säämies lupaa ensi viikolle jo kunnon kevätsäätä, onhan sitä jo odoteltukin. Aurinkoista äitienpäivän iltaa ja alkavaa viikkoa!
Onnittelut ekana Äippäpäivänä! :)
VastaaPoistaKiitos kaunis!
VastaaPoista