Ihmesieni

Äskeisessä Kuningaskuluttajan jaksossa testattiin marketeissa myytäviä ihmesieniä. Itsekin olen käyttänyt ihmesientä jo pari vuotta siivouksen apuvälineenä: sillä lähtevät monet sellaiset tahrat, joita ei tavallisella pesuaineella ja luutulla saa millään irti.

Sieni on kätevä mm. kattilanjälkien puhdistamiseen kaapinhyllyistä, lavuaarin pesuun, vaaleiden kenkien puhdistukseen ja kykeneepä se tahmaisiin öljytahroihinkin, joita pöytätasojen öljyäminen välillä aiheuttaa listoihin ja kaapinoviin. Kiillotan sienellä myös peilejä ja lavuaareja: niistä saa mahtavan kiiltävät kun kuivaa pinnat pehmeällä mikrokuituliinalla sienellä pyyhinnän jälkeen.

Martat huomasivat, kuten minäkin, että Swifferin sieni ei kestä juuri mitään ja kuluu kovin nopeasti. Akron taikasieni voitti testin, mutta se on toivottoman kallis. Pitänee itsekin testata seuraavalla kerralla Viledaa, ja muistanpa olleeni tyytyväinen myös Aino-merkkiseen ihmesieneen, joka on tässä kuvassakin (kuva lainattu Ainon nettisivuilta).

Martat kyllä pohtivat testin lopuksi myös ihan aiheesta sienen ekologisuutta: sientähän väitetään ekologiseksi sen vuoksi, että sen kanssa ei tarvitse käyttää pesuainetta. Mutta mutta: minne joutuvat ne muruset, jotka sienestä siivottaessa irtoavat? Huuhtelemmeko ne surutta lavuaariin? Minne ne vesijohdosta päätyvät?

Jatkossa ainakin yritän kiinnittää huomiota siihen, että hankin kestävämpiä ihmesieniä ja poimin irtoavat muruset entistä tarkemmin talteen roskikseen.

Kuningaskuluttajan testi tuloksineen löytyy ohjelman verkkosivuilta.